Hall of Fame

Suomalaisen jalkapallon kunniagalleria, Hall of Fame perustettiin vuonna 1993. Toimikunnassa, joka valitsee jäsenet, on Suomen Palloliitto, Suomen Urheilumuseo, Suomen Jalkapallomuseo ja Jalkapallotoimittajien Pallo-Kopla ry edustettuina.

Kunniagallleriaan voidaan valita suomalaisen jalkapallon hyväksi tehdystä työstä ansioituneita pelaajia, valmentajia, erotuomareita, järjestö- ja seurajohtajia tai muita jalkapallon parissa toimineita henkilöitä. Henkilö voi päästä kunniataluun lopetettuaan aktiiviuran vähintään kolme vuotta sitten. Jalkapallomuseo ylläpitää ja kehittää Hall of Famen aineistoa omissa museotiloissaan.

Toimikunnan tämänhetkinen kokoonpano on Pekka Honkanen, Esko S. Lahtinen, Mikko Rikkonen ja Göran Wallén.

Hall of Fame:

Erik von Frenckell (1887–1977)
Kun lehti Sport Illustrierte vuonna 1970 listasi maailman tärkeimmät urheilujohtajat tähän tusinaan kuului Suomen Palloliiton viides puheenjohtaja Erik von Frenckell
Suomi sai von Frenckellin aloitteesta ensimmäisen jalkapallolle tarkoitetun ruohokentän, Töölön Pallokenttä, 1915. Samana vuonna hänet valittiin liiton hallitukseen. von Frenckell oli Stadion-säätiön puheenjohtaja 50 vuotta ja kansainvälisen olympiakomitean jäsen 1948–1976.
Hän oli Palloliiton puheenjohtajana 1918–1952 ja istui kansainvälisen liiton (FIFA) hallituksessa 30 vuotta, kahteen otteseen varapuheenjohtajana.
 
Martti Hirviniemi (1933–2005)
”Mälli” Hirviniemi tuomitsi urallaan tasan 200 pääsarjaottelua. Saavutettuaan tasaluvun 47-vuotiaana Hirviniemi siirtyi Suomen Palloliittoon erotuomareiden pääkouluttajaksi.
Hän on edelleen suomalaisista erotuomareista eniten A-maaotteluita viheltänyt tuomari 16 ottelullaan. Vuodet 1958–1980 kansainvälisissä otteluissa tuominnut Hirviniemi sai tililleen myös viisi Mestareiden cupin, neljä Cup-voittajien cupin ja kahdeksan UEFA cupin ottelua.

Aatos Lehtonen (1914–2005)
Seurat: Helsingin Ponnistus, HJK.
18 maaottelua, seitsemän maalia.
SM 1936, 1938 (HJK). SM-sarjan maalikuninkuus 1935–1939. Vuonna 1937 hän teki 25 maalia 14 ottelussa, ottelua kohti (1,78 maalia). Lopettaessaan vuonna 1947 hän johti kaikkien aikojen SM-sarjan maalitilastoa 109 maalilla.
Hän valmensi Suomen jalkapallomaajoukkuetta 1947–1955 ja 1959–1961 ja rakensi permanenttijoukkueen vuoden 1952 olympiakisoja silmälläpitäen.

Stig-Göran Myntti (synt 1925)
Seurat: VPS, IFK Vaasa, RU-38 Pori.
61 maaottelua, viisi maalia. Pelasi 26.6 1947–.30.8 1953 kaikki Suomen 41 maaottelua.
SM 1943/44, 1946, 1953 (VIFK) + kolme SPL:n mestaruutta. SM-sarjassa 250 ottelua, 121 maalia, maalikuningas 1948. SM-sarjan kaikkien aikojen maalitilaston ykkönen 1958–1965. Pelaajavalmentaja RU-38 ja VIFK, 15–18-vuotiaiden maajoukkueen valmentaja.
Jääpallossa 12 A-ottelua, neljä maalia, MM-hopea 1957. Toimi maajoukkueen kapteenina sekä jalka- että jääpallossa.

Kai Pahlman (synt 1935)
Seurat: HPS, HJK, Lahden Reipas.
56 maaottelua, 13 maalia. Pohjolan mestari 1966. Maajoukkueen kapteeni 1963 ja taas 1965–67 oltuaan vuoden pelikiellosssa ”jalkapallon halventamisen takia”. Pelikiellon jälkeen hän siirtyi kasvattajaseura HPS:stä HJK:hon.
SM 1957 (HPS), 1970 (Lahden Reipas), cup 1962 (HPS), 1966 (HJK), 1971 (Reipas).
SM-sarjaotteluja 288, maaleja 191. Maalikuningas 1958 (jaettu), 1961 ja 1965. Kaikkien aikojen maalintekijätilaston ykkönen 1965–1985.
Valmentaja: HJK 1973–74, SM 1973. Vuoden pelaaja 1958.
 
Aulis Rytkönen (synt 1929)
Seurat: Kuopion Työväen Urheilijat, KuPS, FC Toulouse Ranska, HJK.
37 maaottelua 1948–64, seitsemän maalia.
SM HJK 1964 (pelaajavalmentaja), cup 1957 (Ranska) ja 1966 HJK). SM-sarjassa 158 ottelua, 68 maalia.
Vuoden pelaaja 1949, 1950, 1952.
Rytkönen siirtyi ensimmäisenä suomalaisena ulkomaille ammattilaispelaajaksi kun hän vuonna 1952 solmi sopimuksen ranskjalaisen FC Toulousen kanssa.
HJK:n pelaajavalmentaja 1960–66, valmentaja 1967–1971 ja 1975–1978 ; SM 1978, Maajoukkueen manageri 1975–1978, toinen valmentaja 1982. HJK:n naisjoukkueen valmentaja 12 vuotta tuloksena kahdeksan SM, neljä cupvoittoa. Ainoa valmentaja, joka on voittanut sekä naisten että miesten mestaruuden. Pro urheilu-palkinto 2003 ensimmäisenä jalkapalloilijana.

Thure Sarnola (1917–1993)
Seurat: KPT Kuopio, HPS, Ilves-Kissat.
25 maaottelua.
SM 1950 (Ilves-Kissat).
Liittokouluttaja, poikien maajoukkueen ja seurajoukkueiden valmennustehtävissä. Päävalmentajana HJK:ssa naisten SM 1971-72, Kiffenin (1955) ja HJK:n (1978 ja 1981) valmennusryhmissä miesten SM. Suomen Nappulaliiton koulutustyön pioneeri, SPL:n valitsemiesvaliokunta 1956 ja 1962–1964, nuorisovaliokunta 1956–1964.

Eino Soinio (1894–1973)
Seurat: HJK, HPS.
40 maaottelua, 2 maalia. Valittiin Tukholman vuoden 1912 olympiaturnauksen tähdistöön ainoana pelaajana mitalijoukkueiden ulkopuolelta.
SM 1911–1912, 1917–1919, 1923 ja 1925 (HJK), 1926–1927 (HPS).
Nimimerkki M-o-n-i esiintyi Suomen Urheilulehdessä ja Helsingin Sanomissa jo Soinion aktiiviaikana vuodesta 1927 hän oli kokopäiväinen urheilutoimittaja HS:ssa. M-o-n-i oli arvostetuin ja pelätyin jalkapallokirjoittaja Suomessa. Hän julkaisi myös urheiluaiheisia kirjoja.

Niilo Tammisalo (1894–1982)
Seura: HJK.
29 maaottelua. Itsenäisen Suomen ensimmäisen jalkapallomaajoukkueen kapteeni ja maalivahti.
SM 1911–1912, 1917–1919, 1923, 1925.
Tammisalo oli ensimmäinen joka erikoistui valmennukseen sekä valmentajien ja erotuomareiden koulutukseen.
Julkaisi vuonna 1920 kirjan Jalkapallo. Perusteellinen opaskirja Jalkapallotaito ilmestyi 1938. Jalkapallo-ohjaajakurssit järjestettiin Tammisalon johdolla vuonna 1930. Kuusi vuotta myöhemmin leivottiin ensimmäiset kotimaiset jalkapalloneuvojat (= valmentajat).
Tammisalo, Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen urheiluopettaja, oli kahdesti Suomen Palloiliiton päävalmentaja. Vuonna 1946 hän toimi myös maajoukkueen valmentajana.
Jääpallossa seitsemän A-maaottelua, neljä SM. Jääkiekossa yksi A-maaottelu, kaksi SM (HJK, TaPa). Suomen Koripalloliiton puheenjohtaja 1939–43.

Arto Tolsa (1945–1989)
Seurat: KTP Kotka, Beerschot, Belgia.
76 maaottelua, 10 maalia.
Cupmestari 1967 ja 1980, Belgian cupmestari 1971 ja 1979.
SM-sarjaotteluja 201, maaleja 126, voitti maalikuninkuuden 1964 (26 maalia).. Belgian liigassa 209 ottelua. 
Vuoden jalkapalloilija Suomessa 1971, 1974 ja 1977.
Kotkan jalkapallostadion on nimetty Arto Tolsa Areenaksi.

Max ”Murtaja” Viinioksa (1905–1977)
Seurat: HJK, HPS.
50 maaottelua, yksi maali.
SM 1925 (HJK), 1927, 1929, 1932, 1934–1935 (HPS).
Kansainvälinen erotuomari, Suomen ensimmäisessä jääkiekkomaajoukkueessa. SPL:n hallituksen jäsen, Helsingin Palloseuran puheenjohtaja (kunniapuheenjohtaja.
  

1994
Ernst Grönlund (1902–1968)
Seurat: Töölön Vesa, IFK, Helsinki, HJK, Kallion Palloseura, Helsingin Jyry.
37 maaottelua (27 peräkkäin), 11 maalia. Viimeinen maaottelu 1940.
SM 1931, 1933, 1937 (HIFK). 59 maalia SM-sarjassa.
Jääpallossa seitsemän maaottelua, neljä SM.

Juhani Peltonen (synt 1936)
Seurat: Valkeakosken Haka, Hamburger Sport.Verein, Saksa.
68 maaottelua, 11 maalia.
SM 1960, 1962, cup 1955, 1959, 1960, 1963, 1969.
SM-sarjaotteluja 304, maaleja 109. Hamburger Sport-Verein 1964-1966. Bundesliigaotteluja 38, maaleja 6. Vuoden jalkapalloilija 1960, 1962, 1964, 1965 (UL). Pro urheilu-palkinto 2005.        

1996
Veikko Asikainen (1918–2002)
Seurat: TPS, Valkeakosken Haka.
56 maaottelua, maajoukkueen kapteeni 1945–1952. Viimeinen maaottelu 1955.
SM 1939 ja 1941 (TPS), cup 1955 (Haka).
Valkeakosken Haka pelaajavalmentaja 1947–57.
Jääkiekko: SM-hopea 1943 (epävirallinen), käsipallo: SM 1944. Liittokouluttaja, A-maajoukkueen joukkueenjohtaja.

1997
Juuso W Walden (1907–1972)
Palloliiton puheenjohtajana toimi 1953–1963 Yhtyneiden Paperitehtaiden toimitusjohtaja Walden. Hän oli innostunut jalkapallosta opiskeluaikana Englannissa ja ollut perustamassa Valkeakoskella Hakan ja Myllykoskella MyPan.
Hän suhtautui myönteisesti Työväen Urheiluliitton seuroihin. Pohja oli luotu yhteiselle jalkapalloliitolle ja 1956 neuvottelut TUL:n kanssa johtivat tulokseen.
Waldenin aloitteesta alkoi kilpailu Suomen cupmestaruudesta 1955.
Sarjajärjestelmää , nuorisotoimintaa ja itse liittoa kehittettiin. A-maajoukkueelle haettiin menestystä saksalaisen valmentajan voimalla. Waldenin osuus oli ratkaiseva kun Olavi Laaksosesta tuli liiton ensimmäinen suomalainen päätoiminen maajoukkuevalmentaja.

Olavi Laaksonen (1921–2004)
Seurat: Itäharjun Kiri, Maarian Kisa-Veikot, Turun Toverit.
21 maaottelua.
Maajoukkuevalmentaja 1962–1974.
Kun Laaksonen aloitti päävalmentajana 1962 hän tiesi, että Suomessa harjoiteltiin liian vähän ja usein väärin. Puutteita piti kompensoida juoksemalla tuplasti vastustajaan verrattuna. Hän laati jokaiselle maajoukkue-ehdokkaalle oman harjoitusohjelman.
Vuonna 1963 Suomi ei hävinnyt yhtään pohjoismaista maaottelua. Ennen Ruotsi-ottelua 1964 Laaksonen sai valtuudet yksin nimetä maajoukkueen. ”Ei kannata valita pelaajia, jotka ovat tottuneet häviämään”, Laaksonen ajatteli  ja joukkueeseen tuli kuusi ensikertalaista. Voitto Ruotsista oli ensimmäinen 12 vuoteen ja Suomi nousi 1964 epäviralliseksi pohjoismaiseksi mestariksi. Tämä ei ollut tapahtunut koskaan aikaisemmin, mutta toistui 1966.
Taidossa oli puutteita, kestävyydessä ei. Laaksonen opetti suomalaisille, että kaikkien amatöörimaajoukkueiden taso oli saavuttavissa. Ammattilaisjalkapallo oli eri asia, vaikka Suomi voittikin Espanjan 2–0 vuonna 1969.

2003:
Frans Karjagin (1909–1977)
Seurat: HPS, Töölön Vesa, IFK Helsinki.
57 maaottelua (viimeinen 1943).
SM 1930, 1931, 1933, 1937 (HIFK).
Jääpallossa kuusi SM, 12 maaottelua.

Erkki Poroila (synt 1921)
Seura: HJK.
Palloliiton pääsihteerinä 1966–1978 toiminut Poroila sai vuonna 1993 kunniapääsihteerin tittelin. Poroila tuli Palloliiton palvelukseen puolustusvoimista.. Helsingin olympiajalkapalloilussa Poroila oli jalkapalloilun kilpailukanslian päällikkö. Kun suomalaisten yleensä ja myös jalkapalloväen kansainväliset yhteydet tiivistyivät 1960-luvulta lähtien, Poroilan laajalla kielitaidolla oli paljon käyttöä. Poroilalla oli monia kansainvälisiä tehtäviä FIFA:ssa ja UEFA:ssa. UEFA:n kurinpito- kilpailu- ja valitusvaliokunnan jäsenyyksiä hänellä oli 1968-1989. FIFA:ssa hän toimi kilpailuvaliokunnan jäsenenä ja jalkapallohallinnon kouluttajana. Virallisena ottelutarkkailijana hän toimi UEFA:n otteluissa 31 ja FIFA:n otteluissa 12 vuoden aikana. Poroila toimi järjestelytehtävissä EM-turnauksessa 1984, nuorten MM-kilpailuissa 1985, MM-kisoissa 1986 Meksikossa Guadalajaran lohkon lehdistöpäällikkönä sekä Soulin olympialaisissa 1988.
Pääsihteerikauden jälkeen Poroila oli projektitehtävissä Palloliitossa sekä Sarjaseurojen että Jalkapalloliigan kansainvälisenä neuvonantajana.

Ari Hjelm (synt 1962)
Seurat: Raholan Pyrkivä, Ilves/FC Ilves Tampere, Ilves-Pallo Tampere, Stuttgarter Kickers Saksa, FC St. Pauli Saksa . HJK.
93 A-maaottelua, 7 olympiaottelua, yhteensä 20 maalia.
SM 1983 (Ilves), cup 1990 (Ilves), 1996 (HJK).
288 SM-sarja/liigaottelua, 152 maalia
Vuoden jalkapalloilija 1987. SM-sarjan maalikuningas 1987. Valmentajana SM 2001 ja 2006 (Tampere Utd).     

2005
Verner Eklöf (1897–1955)
Seurat: Scandia, Tölö IF, Drott (Helsinki), HIFK, HJK
32 A-maaottelua, 17 maalia. Kolme jääpallomaaottelua.
Suomen mestari 1923 ja 1925 (HJK). Kolme mestaruutta jääpallossa ja kaksi yhdistetyssä hiihdossa. Saman vuoden aikana hän voitti mestaruuden kolmessa eri lajissa .
Ensimmäinen Salpausselän kisojen yhdistetyn hiihdon voittaja. Yhdeksäs talvikisoissa 1924. Kansainvälinen erotuomari, Suomen Palloliiton liittohallituksen jäsen

Timo Kautonen (syntynyt 1945)
Seurat: Lahden Reipas, Kuusysi
47 A-maaottelua, pohjoismaiden mestari 1964 ja 1966.
Suomen mestari 1963, 1967 ja 1970 (Reipas), 1982 (Kuusysi)
Cupmestari 1964, 1972–76 ja 1978 (Reipas), 1983 (Kuusysi), yhteensä kahdeksan
Vuoden pelaaja 1967 ja 1970
Captain´s Ball-palkinto 2004

2007
Kaarlo Soinio (1888–1960)
Seura: HJK
3 maaottelua, ensimmäisen maajoukkueen kapteeni, olympiajoukkueessa 1912
Suomen mestari 1911 ja 1912
Joukkuevoimistelussa pronssia olympiakisoissa 1908. Moskovan mestari keihäänheitossa 1912. Kansainvälinen erotuomari. Liittohallituksen jäsen 1910–1934. Liiton ensimmäinen pääsihteeri

Esko Malm (syntynyt 1940)
Seura: Valkeakosken Haka (FC Haka)
1 maaottelu, 252 SM-sarjaottelua, 80 maalia
Suomen mestari 1960, 1962 ja 1965
Cupmestari 1959, 1960, 1963 ja 1969
Maajoukkueen manageri 1979–1981. Olympiajoukkueen päävalmentaja 1980. Alle 16-vuotiaiden maajoukkuevalmentaja 1975-1976. Valmentajana Suomen mestaruus ja cupmestaruus  1977. Hakan pallojaoston puheenjohtaja 1985–1990. FC Hakan kunniajäsen n:o 1. Suomen Jalkapallomuseon perustajajäsen. SPL:n liittovaltuuston jäsen 2000-2009. SPL:n Tampereen piirin varapuheenjohtaja 2000-2008.

Lars Näsman (1943–1995)
Seurat: IFK Vaasa, Upon Pallo, SC Cambuur (Hollanti), IFK Helsinki, Ekenäs IF
37 maaottelua, pohjoismaiden mestari 1966
Vuoden pelaaja 1965 (SPL) ja 1967 (urheilutoimittajat)
Ensimmäinen suomalainen maalivahti ammattilaisjoukkueessa, 1969–1970 Hollannissa. Jääpallossa 20 maaottelua, MM-hopea 1967, MM-pronssia 1969. Vuoden jääpalloilija 1966 ja 1967

Tommy Lindholm (syntynyt 1947)
Seurat: Pargas IF, TuTo, TPS, IFK Helsinki, Lahden Reipas, Besiktas (Turkki)
47 maaottelua, 11 maalia, pohjoismaiden mestari 1966
Suomen mestari 1968 ja 1975 (TPS)
Vuoden pelaaja 1969 (SPL)
SM-sarjan paras maalintekijä 1967–1968. SM-sarjassa 101 maalia
Maajoukkueen valmentaja 1993–1994, cupmestaruus valmentajana 1991 (TPS), valmentaja Ruotsin Allsvenskanissa IK Bragessa 1989

Heikki Suhonen (syntynyt 1951)
Seurat: TPS ja HJK
21 maaottelua, 2 maalia
Suomen mestari 1971–1972 (TPS), 1973 (HJK) ja 1975 (TPS)
SM-sarjan paras maalintekijä 1972. Kaikkien aikojen paras maalintekijä SM-sarjassa: 206 maalia 427 ottelussa

Atik Ismail (syntynyt 1957)
Seurat: Kampin Pallo -50, HJK, Kiffen, Besiktas (Turkki), Waregem (Belgia), AIK (Ruotsi), Anderlecht (Belgia), Apollo, Pallo-Pojat, Koparit, Juankosken Pyrkivä
26 maaottelua, 7 maalia
Suomen mestari 1978 ja 1981 (HJK)
Cupmestari 1981 ja 1984 (HJK)
Vuoden pelaaja 1978
SM-sarjan paras maalintekijä 1978 ja 1982, SM-sarjassa 113 maalia

Hanna-Mari Sarlin (syntynyt 1964)
Seurat: HJK, Puotinkylän Valtti, Hammarby IF (Ruotsi)
47 maaottelua, 5 maalia
Suomen mestari 11 kertaa 1979–1996 (10 HJK, 1 Valtti)
Cupmestari 7 kertaa (6 HJK, 1 Valtti)
Vuoden naispelaaja 1983 ja 1986
Maalikuningatar 1986

Lähteet: Suomen Jalkapallomuseo, Rakas Jalkapallo, Jalkapallon Pikkujättiläinen, Urheilumme Kasvot 3.